Pääsääntöisesti suomalaiset suhtautuivat joukkosurmiin kielteisesti, sanoo Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva.

Suomalaiset SS-sotilaat osallistuivat hyvin todennäköisesti osana saksalaista SS-joukkoa juutalaisten, muiden siviilien ja sotavankien surmaamiseen. Selvitys suomalaisten SS-sotilaiden osallisuudesta juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaamiseen vuosina 1941–43 luovutettiin valtioneuvostolle perjantaina.

– Suomalaiset eivät hyökkäyksen alussa tienneet saksalaisten tuhoamistavoitteista. He osallistuivat hyvin todennäköisesti osana saksalaista SS-sotilasjoukko-osastoa juutalaisten, muiden siviilien ja sotavankien surmaamiseen. Pääsääntöisesti suomalaiset suhtautuivat tähän toimintaan kielteisesti, tiivistää Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva tiedotteessa.

Kaikkiaan 1 408 suomalaista palveli natsi-Saksan Waffen SS:n Wiking-divisioonassa toisessa maailmansodassa. Nuortevan mukaan suomalaisten vapaaehtoisten lähtötilanne poikkesi monella tapaa useimpien maiden SS-vapaaehtoisista.

– Suomen tarkoituksena oli saada sotilaskoulutusta suomalaisille joukoille. Tämän määräaikaisen koulutuksen jälkeen oli sovittu heidän palaavan osaksi Suomen armeijaa. Norjalaiset, tanskalaiset, hollantilaiset ja belgialaiset vapaaehtoiset tulivat Saksan miehittämistä maista ja värväytyivät tietoisesti miehittäjän armeijaan, Nuorteva sanoo.

Kansallisarkiston tekemä selvitys sai alkunsa, kun Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Efraim Zuroff lähestyi viime vuoden tammikuussa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä ja pyysi Suomea tekemään aiheesta selvityksen. Sen tekijäksi valittiin Kansallisarkisto. Tutkijana toimi professori Lars Westerlund ja tutkimusapulaisena filosofian maisteri Ville-Pekka Kääriäinen.

Selvityksessä on käyty läpi muun muassa 76 vapaaehtoisen SS-sotilaan päiväkirjaa. Siinä on ollut mukana myös aineistoa, jota ei aiemmissa tutkimuksissa ole ollut tutkijoiden käytössä.

Suomalaiset SS-sotilaat kotiutettiin natsi-Saksasta vuonna 1943. Tämä ei tarkoita, että suomalaisten osallistuminen SS-joukkoihin olisi päätynyt tähän.

Esimerkiksi Suomessa sotasankarina palvottu Lauri Törni liittyi sodan loppuhetkillä SS-joukkoihin.

Kiistely alkoi jälleen

Suomalaisten SS-sotilaiden osallisuudesta joukkosurmiin on kiistelty jälleen, kun kirkkohistorian dosentti Andre Swanströmin kirja Hakaristin ritarit julkaistiin. Siinä todettiin, että aiempi kirjoittelu SS-vapaaehtoisten toimista oli keskittynyt näiden tekojen puolusteluun.

Suomalaiset vapaaehtoiset pyrittiin kirjan mukaan esittelemään aiemmin tavallisina sotilaina, jotka onnistuivat osallistumaan natsi-Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoon osallistumatta sotarikoksiin.

kansanuutiset.fi